Nina von Rüdiger, Karim Muammar: Vesi oli mustaa

 
Ensimmäisen kirjansa (vuonna 2006)  julkaisseiden Rüdigerin ja Muammarin tarinan juoni pohjautuu J.L. Runebergin kirjoittamaan Näkki-runoon. Kirjassa yhdistyvätkin ensimmäistä kertaa japanilainen manga ja Kalevalan mytologia. Sivuja kirjassa on 71 kappaletta.
 
Tarina lähtee liikkeelle siitä, että äiti etsii Tuonelan valtakuntaan kaapatun lapsensa kyyneleitä, jotka ovat arvokasta kauppatavaraa Tuonelan kaduilla. Äidin täytyy kerätä poikansa tunteet, kyyneleet ja siivet takaisin, ennenkuin poika voi palata takaisin elävien maailmaan. Matkallaan halki Tuonelan, äidillä on seuranaan on Näkki, jonka motiivit naisen auttamiseksi selviävät vasta myöhemmin...

Ajatus mangan ja Kalevalan yhdistämisestä on hieno. Tällaista olisi mukava nähdä enemmänkin. Piirrosjälki on sopivan yksinkertaista, joka sopii hyvin suomalaisen mytologiamaailman kuvitukseen. Suorat lainaukset Runebergin runosta tuovat hienon lisän tarinan kerrontaan. Tarina sinällään on hieno, kaunis ja yksinkertainen, mutta....

Tarina tuntuu pomppivan siellä täällä. Tekijät olisivat voineet käyttää enemmän aikaa matkan tarkoituksen selvittämiseen. Nyt lukija joutuu miettimään, miksi minnekkin ollaan menossa ja mitä tekemässä. Myös eri henkilöiden taustaa olisi voinut selvittää enemmän, sillä eivät lähestkään kaikki muista tarinoita, esimerkiksi Loviattaren takana. Nyt tuokin hahmo jä kovin mystiseksi ja etäiseksi, yhtä hämmentäväksi jää matkan tarkoitus hänen kartanoonsa. Tästä syystä kirja olisi voinut olla puolet pidempi, niin tarina olisi päässyt kunnolla oikeuksiinsa ja hahmoihin olisi saanut lisää syvyyttä ja koskettavuutta. Nyt äidin ja pojan kohtalo jää leijumaan koskettamatta.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin hyvä lukukokemus, omine plussine ja miinuksineen. Sopii hyvin kevyeksi kesälukemiseksi.

~Dapi~